Kahden pisteen multi, jonka ensimmäisestä pisteestä löydät ohjeet lopulliselle kätkölle. Kiviä ei tarvitse siirrellä, eivätkä muutkaan maansiirtotyöt ole tarpeen. Terrain luokitus tulee lähinnä matkan pituudesta.
The two step multicache, at the first point you will find the instructions for the final cache. Terrain classification is mainly due to the long trip.
Sorry, story in Finnish only.
Tarinaa ja terrain luokitusta muokattu saadun palautteen perusteella 22.10.2014
Kerpeikkarin tarina, lähteenä on käytetty Tiede verkkolehteä, 23.4.2008, Teemu Keskisarja
Pikkurikollisesta vankikarkuriksi. Juhani Aataminpoika eli Kerpeikkari (s. 31. heinäkuuta 1826, Vesivehmaa – k. syyskuussa 1854, Viaporin linnoitus)
16-vuotiaana Juhani pakeni isäpuolen nyrkkejä maailmalle ja alkoi kierrellä renkinä syntymäkylänsä Vesivehmaan taloissa. Lähistön palkolliset pitivät nuorukaista "juovuksissa villinä ja arvaamattomana", mutta rikokset eivät alkaneet väkivallasta.
Ensimmäisen kerran Juhani ruoskittiin hevosvarkaudesta ja murrosta. Seuraavaksi hänet pidätettiin isäntänsä uhkailemisesta ja vietiin tutkintavankeuteen Hämeenlinnaan. Siellä Juhani löysi ystäviä kouliintuneista taparikollisista. Uransa käännekohdassa 23-vuotiaana hän oli leimautunut myös irtolaiseksi, jonka oli vaikea löytää rengin pestiä tai muuta laillista elinkeinoa.
Lokakuussa 1849 Juhani päätyi vankikarkuriksi - pitkälti päähänpistosta. Matkalla käräjiltä takaisin tyrmään hän juopotteli tienvarren taloissa vanginkuljettajan, toisen vangin ja vapaalla jalalla liikkuvien tuttavien kanssa. Hauhon Hirvenojan sillalla kärryt suistuivat ojaan, ja Juhani hölkkäsi tiehensä.
Keskinkertaisen rikosrekisterin takia Juhania ei erityisemmin jäljitetty, mutta parin päivän kuluttua hän otti odottamattoman törkeän askeleen. Ryyppykaverinsa vihjeestä hän lähti Pakkaselan kylään ryöstämään Helisevän torppaa. Juhani oli pyydetty vain apuriksi, mutta perillä hän otti pääroolin ja huitoi kivenmurikalla ja sirpillä hengiltä ventovieraan keski-ikäisen avioparin. Saalis jäi mitättömäksi ja matka alkoi.
Kerpeikkarin kirkkomatka
Sunnuntaina 21. lokakuuta 1849, Juhani osallistui jumalanpalvelukseen Ristiinan kirkossa. Tämä multi jäljittelee tuota 165 vuotta sitten tapahtunutta kirkkomatkaa.
Kirkonmenojen jälkeen Juhani suuntasi samaan suuntaan kuin muukin kirkkokansa ja matkusti kirkkoveneillä Lappeenrantaa kohti, soutaen läheisen kievarin rantaan. Taskussa olleet ryöstetyt lantit riittivät vielä paloviinaan.
Kievarin lähistöllä Juhani tapasi nuorehkon miehen joka kertoi nimekseen Wilhelm Raad. Hän oli hiljakkoin palveluksesta eronnut matruusi numero 150 Ensimmäisestä Suomalaisesta Meriekipaasista, suuriruhtinaskunnan laivaston ainoasta yksiköstä. Raad oli siviiliin päästyään ottanut renginpestin Heinolasta, mutta kyllästynyt ja lähtenyt kulkuriksi. Ensi näkemältä Juhani luokitti uuden tuttavansa ”koijariksi” eli mistään piittaamattomaksi maankiertäjäksi ja pikkurikolliseksi, ihmistyyppiin jonka tunsi hyvin.
Yhdessä he kulkivat Lappeenrannan seutuville, lähelle Viipuria ja takaisin Lappeenrantaan Mustolan sulkutyömaan kolmannen työaseman seutuville jossa oli rangaistusvankeja pakkotöissä
Matkan varrella yleensä sattuu ja tapahtuu erinäisiä asioita, ja niin tälläkin matkalla.
Muita tarinaan liittyviä kätköjä Juhanin matkan varrella ovat "Kerpeikkarin kujanjuoksu 1 - 13"
Lähimmät kätköt täältä ovat, "Kerpeikkarin kujanjuoksu - 6, Hintikan kestikievari" ja Kerpeikkarin kujanjuoksu - 7, Matruusi Raad" Niin, ja polku on edelleen pitkä..., olet sitten menossa taikka tulossa hämeeseen täältä Savon ja Karjalan rajamailta.